Levollinen havaitseminen

 

Sen oppiminen, mitä valita ja mitä välttää kokeakseen onnea johtaa onnellisiin, levollisiin näkyihin. Sen opettaminen kuuluu Elämän puolesta puhuvan Äänen tehtäviin, mutta myös kokemus on hyvä opettaja. Sillä se joka oppii kokemuksesta, että yhdenlainen valinta tuo onnea ja rauhaa ja toisenlainen kurjuutta, ei tarvitse vahvistusta eikä vakuuttelua, että asia on niin.

Ennen kuin sen on lopullisesti oppinut, on hänen saattanut olla tarpeen jonkin verran toistaa haluamaansa valintaa, jotta siitä on tullut tottumus; mehän tiedämme, että omat tavat eivät välttämättä muutu heti kokonaan valitsemalla yhden kerran toisella tavalla – vaikka sekin on mahdollista. Jokainen toki haluaa aina mieluiten onnea. Kuitenkin ego sekoittaa onnen ja kurjuuden keskenään, jolloin se mitä ego pitää onnena johtaa todennäköisesti johonkin pelkoon tai itsensä riistämiseen, jotka ovat sen päämääriä. Tällöin se mikä todella tuo onnea ja mielihyvää, seuraa valitsemisesta omaa egoaan vastaan mutta oman Itsensä hyväksi.

Tarkoitus on sanoa, että jos haluat muuttaa jotakin tapaasi tai muuten järjestää elämääsi, sinun ei tarvitse tuomita itseäsi eikä valintojasi. Ole vain rehellinen itsellesi siinä, millainen olo tai tunne jostakin sinulle tulee, ja päätä sitten, onko se sitä mitä haluat vai ei. Sinun ei myöskään tarvitse toistaa muiden kokemuksia, jotta voisit oppia niistä.

Sen oivaltaminen, että keho ei olekaan se, joka oppii, voi tuntua aluksi vähän omituiselta. Joitakin mielenkiintoisia ja hauskoja asioita voi tapahtua kuin itsestään, vaikka ne ovat seurauksia omista valinnoista. Ihmeellä tarkoitetaan havaitsemisessa tapahtuvaa muutosta unesta heräämisen suuntaan. Niin ollen sinä pystyt niitä myös tekemään. Ihmeiden avulla voidaan muun muassa nähdä asioita oikein, oikeissa mittasuhteissa ja nähdä se, mitä on nyt. Ne voivat muuttaa aikaa ja havaitsijan perspektiiviä aikaan, ja myös aiheuttaa ”tavallisesta” poikkeavia ajanjaksoja.