Tieto ei voi muuttua, käsitykset ja muodot voivat

 

Ihmiset ovat kautta aikain yrittäneet ymmärtää ja jäsentää itseään ja maailmaa ja universumia, ja kokemaan yhteytensä johonkin suurempaan. Olemme pyrkineet selittämään ilmiöitä ja löytämään tietoa, joka on oikeaa ja totta. Maailmankaikkeus ei kuitenkaan tottele niitä sääntöjä ja lakeja, joita me olemme itse sille laatineet, vaan se hymyilee niille muun muassa mustien aukkojen ja alkuräjähdyksen uumenissa. Miten sitten itse keksimäsi lait voisivat koskea sinuakaan, jos et usko niihin? Todellisuus tottelee vain Elämän ja todellisuuden Luojan lakeja, jotka on luotu sinun turvaksesi ja iloksesi, ei sinun omia sääntöjäsi.

Muun muassa fysiikan laeilla pyritään ennemmin kuvailemaan ja ennustamaan ilmiöitä, kuin kertomaan mitä ne ovat ja miten niiden pitäisi käyttäytyä. Se että jotain ei nähdä fyysisin silmin, niin kuin sitä mitä sanotaan pimeäksi aineeksi ja energiaksi, ei vielä tarkoita, etteikö sellaista ilmiötä olisi olemassa. Se mitä tieteessä niin kuin kulttuurissakin tutkitaan ja mihin suuntaan ne menevät, näyttäisi ulkoisesti riippuvan siitä, millaisia tutkimuksia tai aloja rahoitetaan. Mutta se on kuitenkin vain seurausta siitä, mitä sinä arvostat ja haluat – sillä se mitä arvostat ja kuinka paljon muodostaa näkemääsi maailmaa.

 

Kaikkea ei kyetä koskaan täydellisesti selittämään, eikä se ole tarkoituskaan. Vastauksen kaikkeen on silti oltava olemassa, koska totuuden on oltava olemassa. Tällöin on oltava mahdollista kokea jotakin sellaista, missä kaikkeen on vastattu täydellisesti. Ja silloin vastaus tiedetään. Sellaisenaan sitä ei voida kuitenkaan välittää eteenpäin, koska kokemusta ei voida opettaa. Mutta voisi ajatella, että siihen liittyvää tietoa voidaan siirtää eteenpäin. Oppimisen ansiosta on kuitenkin mahdollista muuttaa omaa mieltään ja saavuttaa valmius ’kaikkeen’.

Tiedon ominaisuuksista voidaan silti jotakin sanoa: sen on oltava muuttumatonta, jotta se todella olisi totta, eikä se voi vaihdella aikakausien tai olosuhteiden tai mielentilojen tai taivaankappaleiden asemojen mukaan. Se mikä voi muuttua tai mitä ylipäänsä voidaan muuttaa, on silloin oltava käsitys tai uskomus.

 

Kultainen sääntö ehdottaa tekemään toisille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän, ja että et voi tuomita kenenkään todellisuutta tuomitsematta samalla omaasi. Koska sinulla on yksi todellisuus, ei kahta eikä useampaa. Maailma jonka havaitset on sellainen, millaiseksi sen teit, vaikka saatatkin käsittää niin päin, että se mitä sinä luulit tehneesi tapahtuisikin sinulle; vaikka kukaan ei olisi mitään tehnytkään. Mutta itseäsi tai ketään muutakaan sinä et tehnyt. Voisiko ollakin niin, että voit nähdä vain sen mihin uskot, ja että et voi nähdäkään etkä tunnistaakaan sitä mihin et usko? Koska jos muutat mieltäsi sen suhteen mitä haluat havaita, tai mille annat arvoa, koko havaitsemasi maailma muuttuu vastaavasti.